Missäpäin Suomea autetaan eniten? Yhteisöllisyyskisa nostaa arjen hyvät teot esiin

Loviisassa joku tarjoaa kyytiä lääkäriin. Ulvilassa järjestetään roskatalkoot puistossa. Iisalmessa jaetaan ruokaa ja seuraa sitä tarvitseville. Näistä teoista rakentuu Suomen yhteisöllisin kunta -kilpailu, kansallinen ilmiö, joka mittaa jotain olennaista: kuinka hyvin suomalaiset pitävät toisistaan huolta.

Suomen yhteisöllisin kunta -kilpailu pohjautuu kotimaisen Commu-yhteisöalustan dataan, jossa asukkaat voivat pyytää ja tarjota apua, osallistua vapaaehtoistoimintaan ja olla osa paikallista yhteisöä. Alustalla on jo yli 100 000 käyttäjää Suomessa.

Vuoden 2026 kilpailussa on mukana laaja joukko kuntia eri puolilta Suomea. Mukana ovat Eura, Eurajoki, Forssan kaupunki, Harjavallan kaupunki, Hausjärvi, Iisalmen kaupunki, Isokyrö, Kangasalan kaupunki, Karvia, Karkkilan kaupunki, Kemijärven kaupunki, Keminmaa, Kittilä, Lapinlahti, Loviisan kaupunki, Luumäki, Nokian kaupunki, Raahen kaupunki, Raaseporin kaupunki, Rautalampi, Ruokolahti, Säkylä, Ulvilan kaupunki, Vesanto ja Vieremä.

Kärkiviisikkoa pitävät tällä hetkellä hallussaan Loviisa, Ulvila, Karkkila, Kangasala ja Iisalmi.

Pisteitä kilpailuun kertyy Commu -sovelluksen kautta tehdyistä arjen hyvistä teoista. Kilpailun erityispiirre on sen pisteytys: tulokset suhteutetaan kunnan asukaslukuun. Tämä tarkoittaa, että pienemmillä kunnilla on aidosti mahdollisuus nousta kärkeen ja usein juuri niissä yhteisöllisyys näkyy vahvimmin arjen tasolla. Yleisimmät tavat auttaa Commun kautta liittyvät usein yksinäisyyteen ja yhdessä oloon (vertaistuki, suomen kielen opiskeleminen, kimppakyydit ja seura tapahtumiin), ruoka-apuun (ruoan jakaminen, kaupassa käynti, tavaroiden jakaminen) sekä arkisiin avun tarpeisiin (muuttoapu, puutarhatalkoot, renkaiden vaihto, lemmikkien hoito, pyörän huolto).

Yhteisöllisyys lisää pito- ja vetovoimaa paikkakunnille

Kuntien arjessa yhteisöllisyys tarkoittaa konkreettisia tekoja: naapuriapua, vapaaehtoistyötä, osallistumista ja yhdessä tekemistä. Commu toimii näille teoille alustana, mutta varsinainen voima syntyy ihmisistä. Ajatus näkyy myös käytännössä: aktiivinen yhteisö lisää osallisuutta, vähentää yksinäisyyttä ja voi toimia kriisitilanteissa nopeana tukiverkkona.

“Yhteisöllisyys on yhteinen vastuu. Se ei synny itsestään, vaan vaatii aktiivisuutta meiltä kaikilta. Samalla se vaikuttaa suoraan myös turvallisuuteen. Mitä paremmin tunnemme toisemme ja autamme arjessa, sitä vahvempi on koko yhteiskunta,” sanoo Commun perustaja Karoliina Kauhanen.

Kauhasen mukaan Suomen yhteisöllisin kunta -kisaan voi hakea mukaan jatkuvasti.

”Käytännössä mukaan pääsee ottamalla käyttöön Commu-yhteisöalustan kunnassa. Se tarjoaa valmiin kanavan asukkaiden osallistamiseen, vapaaehtoistoiminnan koordinointiin ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Samalla kunta pääsee automaattisesti mukaan yhteisöllisyyskilpailuun”, Kauhanen summaa.

Commu toimii myös kunnille strategisena työkaluna: sen avulla voidaan toteuttaa hyvinvointityötä, lisätä asukastyytyväisyyttä ja vahvistaa kunnan veto- ja pitovoimaa. Kilpailu onkin monelle kunnalle enemmän kuin pelkkä näkyvyystempaus. Se on tapa rakentaa uudenlaista, osallistavaa kuntaa. Voittava kunta saa tittelin lisäksi 3000€ suuruisen rahapalkinnon yhteiseen hyvään. Edellisvuosien voittajia ovat Harjavallan kaupunki ja Raaseporin kaupunki. Harjavalta käytti palkintopotin nuorten koululaisten tarvikkeisiin sekä joululahjoihin vähävaraisille perheille.

Kun kunnat kilpailevat tulevaisuudessa asukkaista, työvoimasta ja hyvinvoinnista, yhteisöllisyys nousee yhä keskeisemmäksi tekijäksi.

”Suomen yhteisöllisin kunta -kilpailu tekee näkyväksi sen, mikä usein jää tilastojen ulkopuolelle: arjen pienet teot, joilla on suuri merkitys”, Kauhanen korostaa.

Lataa Commu nyt ja katso oman kotipaikkakuntasi yhteisöllisyyden tilanne!