Suomalainen yhteisöalusta kriisinkestävyyden, varautumisen ja demokratian tukena

Kuntien rooli yhteiskunnan kriisinkestävyydessä on kasvamassa. Samalla kun turvallisuusympäristö muuttuu ja resurssit ovat tiukilla, on löydettävä uusia keinoja vahvistaa asukkaiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja varautumista. Digitaalinen yhteisöalusta auttaa rakentamaan luottamusta ja toimintakykyä ennen kriisitilannetta, sen aikana ja sen jälkeen. Se auttaa myös keventämään viranomaisten kuormaa. Yhteiskunnan kriisinkestävyys syntyy ennen kaikkea luottamuksesta, osallisuudesta ja ihmisten kyvystä toimia yhdessä epävarmuuden keskellä.

Yhteiskunta on parhaillaan monen yhtäaikaisen paineen alla. Julkisessa taloudessa jaetaan niukkuutta ja osalla säästöistä nakerretaan myös pidemmän aikavälin kestävää tulevaisuuspohjaa. Taloudellisten paineiden rinnalla myös turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti. Yhdessä pandemian jälkeisen alavireisyyden, hybridivaikuttamisen, ympäristökriisin, tekoälyn nopean kehittymisen ja ja vastakkainasetteluun perustuvan politiikan kanssa ei ole ihme, että ihmisten luottamus yhteiskuntaa ja toisiaan kohtaan uhkaa rapautua epävarmuuden edessä. Työn epävarmuus tai puute, yksinäisyys, osattomuus ja vieraantuminen yhteisöistä toimivat demokratian polarisaation rakennusaineena.

Kriisinkestävyys rakennetaan aina normaalioloissa ja se ei muodostu ainoastaan puolustuksesta tai infrastruktuurista, vaan myös henkisestä kriisinkestävyydestä. Tähän liittyy oleellisesti se, miten yhteiskunta ja ihmiset säilyttävät toimintakykynsä epävarmuuden aikana. Kriisissä yhteiskunta toimii vain, jos ihmiset luottavat toisiinsa ja instituutioihin. Kun ihmiset löytävät merkityksellistä tekemistä ja tavan vaikuttaa osana yhteisöä, ehkäistään myös syrjäytymistä ja radikalisoitumista. Parhaimmillaan syntyy jotakin suurta, tilanne, jossa ihmiset haluavat vaikuttaa omaan ja muiden elämään myönteisellä tavalla.

Luottamus on turvallisuuden supervoima

Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan luottamista toisiin yhteisön jäseniin ja ympäröivään yhteiskuntaan, tulevaisuususkoa sekä kokemusta siitä, ettei ole yksin. Siihen liittyy myös kyky toimia yhdessä epävarmuudenkin keskellä. Henkiseen kriisinkestävyyteen vaikuttaa ennen kaikkea ihmisen kokema turvallisuudentunne. Yhteisöllisyyden rinnalla sitä vahvistaa esimerkiksi tieto perusresurssien kuten ruuan ja veden turvaamisesta kriisitilanteessa. Myös oman toimijuuden tunnistaminen ja vahvistaminen lisää henkistä joustavuutta – olo on helpompi epävarman edessä, kun tietää, mitä itse voi kriisitilanteessa tehdä, kenen kanssa ja toisaalta mistä on saatavilla apukäsiä hädän hetkellä.

Yhteisen varautumisen, kohtaamisen ja auttamisen vahvistama keskinäinen luottamus on turvallisuuden ja demokratian supervoima. Tämän toteuttamiseen perinteiset rakenteet eivät riitä, eivätkä ne tavoita ihmisiä riittävän tehokkaasti. Siksi varautumistoimintaan ja kriisinhallintaan varautumiseen normaaliaikana tarvitaan uusia yhteisöllisiä digitaalista alustaa hyödyntäviä toimintamalleja.

Digitaalinen yhteisöalusta osana kokonaisturvallisuutta

Commu on kehittänyt yhteisöalustan kunnille ja kaupungeille. Normaaliaikana alusta mahdollistaa asukkaiden keskinäisen auttamisen ja kohtaamisen, kolmannen sektorin ja kunnan organisoiman vapaaehtoistyön toteuttamisen ja uuden vapaaehtoistoiminnan löytämisen asukkaille. Kunnat voivat pian tarjota samassa yhteisöalustassa myös mahdollisuuden kuntalaisten osallistavaan päätöksentekoon digitaalisissa asukasraadeissa ja -foorumeissa.

Kriistitilanteessa sama yhteisöalusta taipuu poikkeustilanneviestintään, avun ja resurssien pyytämiseen ja tarjoamiseen, vapaaehtoisten mobilisointiin sekä kolmannen sektorin koordinointiin. Samaten esimerkiksi evakuointitilanteessa yhteisöalusta auttaa löytämään tukea ja resursseja paikkakunnalle saapuville ihmisille. Ennen kaikkea yhteisöalusta tekee paikalliset lähiresurssit näkyväksi. Kun kriisitilanteen tarpeisiin rakennetaan toimintamalli normaaliaikana, ollaan kriisin äärellä valmiita toimimaan. Yhteisöalusta voi myös keventää viranomaisten kuormaa kriisitilanteessa.

Myönteinen ja konkreettinen varautuminen antaa kunnille, kuntien asukkaille ja kolmannelle sektorille tervettä hallinnatunnetta. Turvallinen olo ja luottamus versovat tiedosta ja taidoista.

Suomessa on kaupunkien lisäksi paljon harvaan asuttuja kuntia, joissa välimatkat ovat pitkiä ja varautumisen resurssit rajallisia. Erityisesti näissä kunnissa on tarvetta kehittää yhteisöllisiä toimintamalleja varautumistoiminnan osana. Näin on mahdollista vahvistaa maaseutuvoittoisten kuntien henkistä paikallista resilienssiä. Digitaalinen yhteisöalusta tehostaa tiedonkulkua sekä avun ja resurssien löydettävyyttä ja saatavuutta samalla, kun sen avulla voidaan aktivoida kansalaisyhteiskuntaa toimimaan. Jokaisella on taitoja, voimavaroja ja resursseja, vaikka elämäntilanteet vaihtelevat. Parasta on se, että todelliseen tarpeeseen pohjautuva digitaalinen ratkaisu ei vähennä kasvokkaista kohtaamista, vaan lisää sitä. Toki myös etäauttaminen on mahdollista alustan kautta, mikä avaa omia uusia mahdollisuuksia.

Digitaalisten alustojen yhteydessä tulee helposti mieleen, että sähkökatkos ja mobiiliverkkojen kaatuminen on varautumiselle iso riski. Siksi paikallisiin mikroverkkoihin eli uusiutuvaan energiaan, akkuvarastoihin ja varavoimaan liittyvä meneillään oleva kehittämistyö on erittäin tärkeää. Tätä on monissa kunnissa jo aloitettu osana varautumiseen liittyvän perusinfran hallintaa. On tärkeää turvata esimerkiksi mobiiliverkkojen ja tukiasemien, vesihuollon, terveyskeskusten, pelastus- ja johtokeskusten sekä datayhteyksien toiminta.

Osallisuus luo kansallista turvallisuutta

Kun varautumisen ja henkisen kriisinkestävyyden toimintamallia kehitetään kuntien kanssa, on tavoitteena saada aikaan skaalautuva toimintamallin yhteisen turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseksi. Suomella on mahdollisuus olla edelläkävijä tässä kunta, yhteisö ja ihminen kerrallaan – aihe resonoi vahvasti myös muissa Pohjoismaissa.

Kriisinkestävyys on yhteiskunnan yhteinen projekti, johon tarvitaan kunnat, yhteisöt ja asukkaat mukaan. Commun auttamisen sovelluksella on jo yli 100 000 käyttäjää Suomessa ja meillä on kokemusta muun muassa ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta kriisissä. Tästä Commu sai myös YK:n tunnustuksen vuonna 2023. Kotimainen innovaatio on siis oikealla tiellä.

Uskomme vahvasti, että voimme rakentaa parempaa maailmaa kahdella tavalla. Normaaliaikana autamme vahvistamaan yhteisöllisyyttä, lisäämään naapuriapua ja kehittämään varautumistoimintaa. Kriisin osuessa kohdalle tarjoamme toimivia rakenteita kuntien, yhteisöjen ja ihmisten ulottuville. Osallisuus ei olekaan siis pehmeä arvo, vaan osa kansallista turvallisuutta ja henkilökohtaista merkityksellisyydentunnetta. Henkinen kriisinkestävyys on Suomen kansallisomaisuutta, jota tulee vaalia ja vahvistaa. Yhdessä olemme enemmän.

STT-tiedote löytyy täältä: https://www.sttinfo.fi/tiedote/72129246/suomalainen-yhteisoalusta-kriisinkestavyyden-varautumisen-ja-demokratian-tukena?publisherId=69819195&lang=fi

Blogin kirjoittaja Paula Mäkeläinen (HTM, Sosionomi) on Commun kuntakumppanuuksien kehittämisestä vastaava osakas sekä muutosjohtamisen, hyvinvoinnin ja osallisuuden asiantuntija.

***

Taustaa:

Commu on vuonna 2022 perustettu yhteisöalusta kunnille, kuntien asukkaille, yritysvapaaehtoisuudelle ja kolmannen sektorin toimijoille. Kuka tahansa suomalainen voi ladata CommuApp-sovelluksen.

Commu-yhteisöalustan tavoitteena on:

Tukea kuntia strategiatason tavoitteiden toteuttamisessa esimerkiksi hyvinvoinnin, osallisuuden sekä turvallisuuden ja varautumisen vahvistamiseksi
Lisätä auttamisen ja osaamisen vaihtamista naapuriapuna ja etänä sekä tarjota helppoja kanavia vapaaehtoistyöhön
Edistää vihreää siirtymää ja kiertotaloutta
Auttaa kuntia osallistamaan asukkaita ja siten kehittämään paikallista demokratiaa ja yhteenkuuluvuudentunnetta

Commun kautta on tehty jo yli 50 000 hyvää tekoa.
Commu on saanut lukuisia kansainvälisiä tunnustuksia esimerkiksi YK:lta ja kestävään kaupunki- ja kuntakehitykseen liittyen. Lisätietoa: https://commuapp.fi/